Keskiviikkona tapasin viimein kummilapseni Ronaldin ja hänen vanhempansa. Ihan kuin olisin tuntenut heidät aina! Kyyneleet virtasivat paljon. Vastaanotto oli lämmin ja tanssiesitysten höystämä. Opetin heille myös yhden suomalaisen korttipelin, olivat siitä aivan innoissaan.
Sain heiltä lahjaksi elävän kanan sekä tuoreita hedelmiä. Kanan saa lahjaksi aniharva ja silloinkin arvohenkilö. Kanan jouduin valitettavasti jättämään heille, sillä sitä ei voi ottaa lentokoneeseen, pöh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti